Olen etsinyt mielestäni kaikkialta (rap.ohje, oppariblogi, pikaohje) ohjetta siitä miten toimitetussa teoksessa esiintyneen kirjoittajan tekstiin viitataan Jamk:n ohjeiden mukaan?

Toimitetut teokset ovat kuitenkin aika yleinen ilmiö.

Olen löytänyt tällaisen viittaustavan Oamk:n opparista ja jota olen soveltanut omaan viittaukseeni, onko tämä oikein?

Bauman, S. 2015. Toimintaterapia. Teoksessa Arokoski, J. , Mikkelson, M., Pohjolainen, T. & Viikari-Juntura, E. (toim.) Fysiatria. 5. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Alkuperäisessä Oamk:n opparissa tässä viittauksessa etunimen etukirjain ja sukunimi vaihtavat paikkaa sanan Teoksessa jälkeen ja ihmettelen myös miksi teoksessa -sanan jälkeen ei tule esim. kaksoispistettä?

Oamk -viite (Kiviniitty, M., 2013)

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Teoksessa J. Arokoski , H. Alaranta, T. Pohjolainen, J. Salminen & E. Viikari-Juntura (toim.) Fysiatria. 4. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 407-421.

Vastaus:

Samaa mieltä: Toimitetut teokset ovat yleinen ilmiö!

Lähdeviitteeseen kaikki tiedot kirjoitetaan suomen kielen tapaan suorassa sanajärjestyksessä, paitsi ensimmäisenä oleva tekijä-tieto. Se kirjoitetaan epäsuorassa sanajärjestyksessä, eli sukunimi ensin, aakkostuksen vuoksi.

Toimittajat (editoijat) ovat ns. muita tekijöitä, joita ei tarvitse ilmoittaa, mutta saa halutessaan ilmoittaa lähteen nimen jälkeen.

Lähdeviitestandardin (SFS 5989) esimerkeissä käytetään kaksoispistettä “Julkaisussa:“. Mutta koska välimerkitys on kunkin korkeakoulun päätettävissä, JAMKissa on hyväksytty myös ilman kaksoispistettä. Pääasia on, että lukija ymmärtää, että artikkeli on julkaistu tässä tietyssä kirjassa/teoksessa/julkaisussa.

Lähdeviite JAMKin tapaan

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Julkaisussa: Fysiatria. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 407-421.

tai

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Julkaisussa: Fysiatria. Toim. J. Arokoski , H. Alaranta, T. Pohjolainen, J. Salminen & E. Viikari-Juntura. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 407-421.

Ja tosiaan Julkaisussa-sanan voi korvata teoksessa-sanalla. Eikä siis ole olemassa päätöstä siitä, onko kaksoispiste oltava sen jäljessä vai ei. Ja hyvä niin, ajattelen.

Onkohan painos 4. vai 5.?

Kustantajan nimestä voi ottaa ylimääräiset hörhelöt pois, esim. oy:t ja sellaiset.

Olemme tekemässä opinnäytetyötä kuukautiskipujen itsehoidosta ja tarvitsisimme lähteeksi lääkevalmisteen pakkausselosteesta käyttösuosituksen. Miten pakkausseloste merkataan tekstiviitteisiin ja lähdeviitteisiin?

Lääkevalmiste on siis Ibumax 400mg. Onko alla oleva lähdeviite oikein? Ja tuleeko tekstiin vain merkintä (Ibumax, 2014)?

Ibumax. 2014. Pakkausseloste. Vitabalans.

Vastaus:

Painelin nettiin tarkistamaan pakkausselostetta. Bongasin hankaluuden lähteen nimessä, joka näyttää tällaiselta:

PAKKAUSSELOSTE
IBUMAX ® 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen
IBUMAX ® 400 mg tabletti, kalvopäällysteinen
Ibuprofeeni

Hassua olisi laittaa lähteen nimeksi pelkästään Pakkausseloste, mutta on se ihan mahdollista:

Pakkausseloste. 2014. Ibumax 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen & Ibumax 400 mg tabletti, kalvopäällysteinen. Vaikuttava aine ibuprofeeni. Valmistaja Vitabalans.

Tai pitkänä versiona:

Pakkausseloste: Ibumax 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen & Ibumax 400 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 2014. Vaikuttava aine ibuprofeeni. Valmistaja Vitabalans.

Pakkausseloste = julkaisun laji?

Entä jos pakkausseloste tarkoittaakin julkaisun lajia? Silloin otsikko olisi
IBUMAX ® 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen
IBUMAX ® 400 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Lähdeviite:

Ibumax 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen & Ibumax 400 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 2014. Pakkausseloste. Vaikuttava aine ibuprofeeni. Valmistaja Vitabalans.

Pakkauksesta vai netistä?

Jos pakkausseloste katsotaan esim. Fimean sivuilta, lähdeviitteeseen tulee tietty Viitattu päivämäärä ja nettiosoite:

Ibumax 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen & Ibumax 400 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 2014. Pakkausseloste. Vaikuttava aine ibuprofeeni. Valmistaja Vitabalans. Viitattu 22.9.2015. Http://spc.fimea.fi/indox/nam/html/nam/humpil/0/657640.pdf.

Julkaisuvuosi

Julkaisuvuosi tulee sen mukaan, mikä pakkausselosteessa on, eli 2014.

Tosin Vitabalansin sivuilla näkyy kahta eri vuosilukua, 2008 ja 2013 Ibumaxin pakkausselosteen yhteydessä.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean sivuilla pdf-muotoisessa pakkausselosteessa lukee päivitysaikana 2014: ”Tämä pakkausseloste on hyväksytty viimeksi 11.06.2014”.

Kuinka merkitään oppariin …

Ensimmäinen kysymys:

Elliot, V. 2014. Supporting staff to care for people with dementia who experience distress reactions. Art & Sciency 7, 22. Viitattu 23.1.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Cinahl.

Onko näin? Eli tuo sininen aktivoidaan?

Toinen kysymys:

Tekstiviittessä esim. Jämsenin ja muiden (2015, 977) mukaan Ferrucci ja muut (1998) ja Kingston ja muut (2012) määrittelevät arkielämän toiminnot päivittäisiin perustoimintoihin (ADL-toiminnot) sekä välineellisiin päivittäistoimintoihin (IADL-toiminnot).

Tuleeko Jämsenin ym. vai Jämsenin ja muiden, Ferrucci ym. vai ja muut?

Vastaus ensimmäiseen kysymykseen:

Kyllä voi linkin aktivoida ja silloin se yleensä muuttuu siniseksi ja alleviivatuksi.

Linkit helpottavat potentiaalisia lukijoita, jos vaikka haluavat lukea alkuperäislähteen itsekin.

Tosin tässä tapauksessa, kun on kyse JAMKin kirjaston ostamasta tietokanta-lisenssistä Cinahl-tietokantaan, vain jamkilaiset pääsevät käsiksi lähteeseen. Muut pääsevät kirjaston sivuille, tai lukemaan kyseisen artikkelin JAMKin kirjastossa tiedonhaku-tietokoneilta – Tervetuloa!

Vastaus toiseen kysymykseen:

Minun mielestäni juuri tuolla tavoin.

Rapsaohjeessa neuvotaan näin, suora sitaatti luvusta 5.2:

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

Ja luvun alusta, kohdasta Viittaus teokseen, jolla on kaksi tai useampi tekijä:

”Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, kaikki tekijät mainitaan silloin, kun ensimmäisen kerran viitataan käytettyyn lähteeseen. Toisesta viittauskerrasta lähtien käytetään ensimmäisen tekijän perässä kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisua ”ja muut” ja asiakeskeisessä viitteessä ym.-lyhennettä.”

Esimerkkinä on ”Hirsjärvi ja muut ovat todenneet, että – -.

Miten merkitsen lähdeluetteloon sellaisen lähteen, joka on sähköine ja vain yrityksen omassa intranetissä?

Esimerkki:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti (Arkki-VAU). 2014. Arkki-info 16.12.2014 Kelassa. Kelan Sinetti. Pääsy vain Kelan henkilöstön tunnuksilla. Viitattu 16.9.2015.

Onko tämä oikein merkitty? Kun Kelan intra on nimeltään Sinetti, käytänkö mieluummin ”Kelan Sinetti”, ”asiakirja Kelan Sinetissä” vai ”asiakirja Kelan intranetissä”?

Vastaus:

Tässä tapauksessa sanoisin, että kaikki käy! Kunhan lukija ymmärtää, millaisesta lähteestä on kyse ja mistä hän voi sen paikantaa, jos se on mahdollista.

Arkki-info on siis tilaisuus, mutta Verkkoasioinnin kokonaisuudistus on asiakirja Kelan intranetissä? Näitä ei ehkä kannata yhdistää, vaan käyttää lähteenä jompaakumpaa:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti (Arkki-VAU). 2014. Asiakirja Kelan Sinetti-intranetissa. Pääsy vain Kelan henkilöstön tunnuksilla. Viitattu 16.9.2015. Mahdollinen nettiosoite.

TAI:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti (Arkki-VAU). 2014. Arkki-info -tilaisuus 16.12.2014 Kelassa.

Tilaisuudesta voi kertoa myös esimerkiksi esittelijän nimen. Jos tuo tilaisuus on kohdistettu pelkästään Kelan henkilökunnalle, lähdeviite voi olla myös tällainen, otin pois sulkumerkkejä, toivottavasti ei haittaa:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti Arkki-VAU. 2014. Arkki-info -tilaisuus 16.12.2014 Kelan henkilökunnalle.

Jos ehdottomasti haluaa yhdistää sekä tilaisuuden että sähköisen julkaisun, ehkä sekin on mahdollista:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti Arkki-VAU. 2014. Arkki-info -tilaisuus 16.12.2014 Kelan henkilökunnalle. Asiakirja saatavissa myös Kelan Sinetti-intranetissa, pääsy vain Kelan henkilöstön tunnuksilla. Viitattu 16.9.2015. Mahdollinen nettiosoite.

Lisää intranet-lähteistä on aiemmissa postauksissa: Lähde salatussa intranetissa, Uskoa vaativat lähteet ja Optiman nimeämättömät PDF-tiedostot.

Miten yamk-työt merkataan lähteissä vai tuleeko niistä erikseen mainintaa, että ovat yamk-opinnäytetöitä?

Veijonen, H. 2013. ”Hellyydel ei ketään pilata!” : Työntekijän hyvät kasvatusvuorovaikutuskäytännöt tukemassa lapsen hyvinvointia vuorohoidossa. Opinnäytetyö (YAMK). Viitattu 29.9.2015. http://www.theseus.fi/handle/10024/69095.

Vastaus:

Joo, on mainittava, että kysymyksessä on yamk-oppari.

Olen aiemmin ohjeistanut, että ”ylempi amk” kirjoitetaan mahdollisimman tavallisesti.

JAMKin oppareiden kuvailulehtien päivityksessä kesällä kirjoitusasusta päätettiin näin: ”Opinnäytetyö, AMK” ja ”Opinnäytetyö, ylempi AMK”.

Kuvailulehdestä on nyt omat versiot AMK-opiskelijoille suomeksi ja englanniksi ja omat versiot YAMK-opiskelijoille suomeksi ja englanniksi.

Lähdeviitteen kirjoittaisin näin:

Veijonen, H. 2013. ”Hellyydel ei ketään pilata!”: Työntekijän hyvät kasvatusvuorovaikutuskäytännöt tukemassa lapsen hyvinvointia vuorohoidossa. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Viitattu 29.9.2015. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121821736.

Oikeastaan kyseisen opparin kansilehdessä olisi pitänyt olla myös koulutusalan nimi. Alojen nimet löytyvät OKM:n sivuilta. Mutta jos kansilehdessä tai kuvailulehdessä ei jotain tietoa ole, ei sitä itse tarvitse siihen täydentää tai keksiä!

Käytin julkaisun pysyvää osoitetta nettiosoitteena. Se kerrotaan dokumentin kuvailutiedoissa.

Sulkuja mahdollisimman vähän lähdeviitteeseen. Joskus niitä on laitettava, jos sulut ovat esimerkiksi lähteen nimessä.

Olen miettinyt miten tällaisesta lähteestä merkitään tekstiviite; nettilähde, johon ei ole henkilötekijää EIKÄ vuotta. Sivun otsikkohan merkitään, jos ei ole henkilötekijää. Mutta mites tuo vuosiluku, jos sitä ei mistään löydy (ei edes sivun alalaidasta).

Esimerkki: http://mtkl.fi/tietoa-mielenterveydesta/aikuisille/yksinaisyys/. Tulee aika kurja tekstiviite, jos sulkuihin tulee pelkkä (Yksinäisyys.) Kiitos avusta!

Vastaus:

Jos julkaisulla ei ole henkilötekijää, aloitetaan lähdeviite julkaisun nimellä, esimerkiksi nettisivun otsikolla.

Jos vuosilukua ei tiedetä, julkaisuvuodeksi laitetaan tekstiviitteeseen n.d.

Lähdeviitteeseen sama lyhenne kirjoitetaan N.d., sen vuoksi kun suomenkielessä pisteen jälkeen tuleva sana aloitetaan isolla kirjaimella. N.d. on yhtä kuin ”no date”. (Enkunkielisten tutkinto-ohjelmien oppareissa lyhenne kirjoitetaan aina n.d., koska se on vakiintunut lyhenne enkunkielisellä kulttuurialueella.)

Sivun lähdekoodista, hiiren kakkosnäppäimellä, näen että sivu on todennäköisesti tehty 20.06.2014, koska siellä on tekstinpätkä ver=3.51.0-2014.06.20. Mutta ei opiskelijan tarvitse osata penkoa vuosilukuja koodista, vaan toivottavaa on, että organisaatiot älyäisivät lisätä päivitysajankohdan sivuillensa aina, kun niitä päivittävät. Vilkaisin varulta myös sivuston etusivulle, mutta eipä sielläkään kerrota julkaisu- tai päivitysajankohtaa.

Alakuloinen tekstiviite

Totta puhut, kurja tekstiviite tulee!

Tekstiä tekstiä tekstiä (Yksinäisyys n.d.).

Väistyisiköhän osa pimeydestä, jos kirjoitat kyseistä opparin lukua aamuisin kirkasvalolampun vieressä?

Tässä pari lähdettä joita mietimme, miten nämä tulisi merkitä tekstiin ja lähdeluetteloon.

Tässä on kyseessä sanomalehti Kalevan hinnasto.  http://issuu.com/kaleva/docs/hinnasto_2015_a_034078eb85e75b

Ja tässä Lapin Kansan ja Pohjolan sanomien hinnasto
Mikä tästä pitää laittaa otsikoksi?
Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/

Vastaus:

Tekisin lähdeviitteet jotensakin näin:

Kalevan hinnasto

Hinnasto 2015. N.d. Sanomalehti Kalevan julkaisu. Viitattu pp.kk.vvvv. http://issuu.com/kaleva/docs/hinnasto_2015_a_034078eb85e75b.

Julkaisuvuosi on todennäköisesti 2014 tai 2015, mutta kun sitä ei sanota, emme arvo, kumpi se on.

Julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa, mutta sen saa selville, jos karsii nettiosoitetta viimeisestä merkistä taaksepäin jonkin matkaa. Lähdeluetteloon voisi siis laittaa myös ”Oulu: Kaleva.”-tiedon.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Hinnasto 2015 n.d., sivut).

Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien hinnasto

Luokitellut ilmoitukset. N.d. Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien www-sivu. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/.

Luokitellut ilmoitukset -otsikon kirjaimet ovat hieman isompia kuin muiden otsikoiden samalla sivulla. Ja onhan se myös ensimmäinen/ylin otsikko.

Julkaisuvuotta ei saa selville.

Jos haluaa korostaa sitä, että sivulla on hinnasto, tiedon voi ängetä lähdeviitteeseen:

Luokitellut ilmoitukset. N.d. Hinnaston sisältävä Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien www-sivu. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Luokitellut ilmoitukset n.d.).

Laitoin sinulle meidän kyselylomakkeet liitteeksi, jos osaisit auttaa.

Nalleen ja ihmishahmoon voimme merkitä lähteet varmasti kuvan alle ja lähdeviite sekä osoite siihen mistä otettu vai tarvitseeko lähde merkitä vielä erikseen johonkin muualle, kun on kyse vain liitteessä käytetyistä kuvista? Kaikki nuo kuvat on otettu Creative Commonsin kautta. Vai oliko tarkoitus kuviot-kohtaan merkitä näistä jotakin?

Mutta sitten ongelmaksi tuleekin se, että miten merkkaamme lähteet noihin kuviin, jotka toimivat visualisointia taustalla? (Kädet ja pilvet)

Vastaus:

Kaikki lähteet, jotka eivät ole tämänkertaista omaa tuotostanne, on ilmoitettava lähdeluettelossa.

Mutta kysymyksenne onkin: Ilmoitetaanko kuvituskuvat myös kuvioluettelossa (Kuviot)?

Kuvioluettelo, jonka otsikko on Kuviot, sijaitsee opparin rakenteessa sisällysluettelon jälkeen.

Ihan ekaksi olin sitä mieltä, että onhan ne ilmoitettava. Sitten olin sitä mieltä, että no ei kyllä tarvitse ilmoittaa. Viimeksi mainittu voitti.

Perustelu 1: Mitä sanoo rapsaohje?

Se kertoo, että ”Kuvioista ja taulukoista tehdään kummastakin oma luettelonsa sisällysluettelon loppuun. Luettelo sisältää kunkin kuvion tai taulukon numeron, nimen ja sijainnin (sivunumeron), mutta ei lähdeviitettä.”

Päättelen tästä, että koska kyselylomakkeissanne olevista kuvituskuvista ei todellakaan tehdä erillistä numeroa, nimeä taikka kuvioselostetta (kuvatekstiä), niitä ei ilmoiteta kuvioluettelossa.

Perustelu 2: Entä tekijänoikeudet?

Valokuvien tekijänoikeuksien kanssa on oltava huolellinen. Tekstiviitteet ja lähdeviitteet on siis tehtävä asiallisesti. Se ei kuitenkaan vaikuta mitenkään siihen, onko nallen kuvasta oltava tieto Kuviot-luettelossa vai ei.

Lähteiden ilmoittamista korostetaan myös Tutki ja kirjoita -teoksessa (2010, 395), jossa todetaan, että ”jos liitteenä oleva kuvio, taulukko, selvitys yms. ei ole kirjoittajan laatima, sen alkuperä on pantava näkyviin tarkalla lähdemerkinnällä”.

CC-lisenssejä on useita erilaisia. Osa antaa mahdollisuuden käyttää valokuvaa lähdetiedot ilmoittaen, toiset sallivat jopa kuvan kaupallisen käytön. Lähdeviitteeseen on laitettava mahdollisimman täsmällinen tieto siitä, millainen lisenssi on kyseessä.

Miten viittaan kuvaan lähdeluettelossa ja tekstissä?

Kuvaan viitataan ihan normisti.

Lähdeluettelossa, jos henkilötekijä tiedetään:

Sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Lisenssitieto. Muut mahdolliset tiedot. Viitattu pp.kk.vvvv. Nettiosoite.

Lähdeluettelossa, jos henkilötekijä ei ole tiedossa:

Kuvan nimi. Julkaisuvuosi. Lisenssitieto. Muut mahdolliset tiedot. Viitattu pp.kk.vvvv. Nettiosoite.

Myös tekstissä kuvaan viitataan tavalliseen tapaan, esimerkiksi Liitteessä X vaikkapa näin:

Liite X. Kyselylomake lapsille (kuvituskuvat Sukunimi1 julkaisuvuosi, Sukunimi2 julkaisuvuosi, Sukunimi3 julkaisuvuosi ja Sukunimi4 julkaisuvuosi)

Tekstiviitettä ei mielestäni tarvitse erikseen laittaa nallen tai ihmisen kuvan päälle/alle/viereen/mihin sen nyt saisikaan laitettua.

Kuinka merkitsemme oppariin lähdeviitteeksi ja lähteeksi sähköpostiliitteenä lähetetyn word- tiedoston, jossa ei ole muita tietoja kuin otsikko? Tiedämme, että liite toimii toimeksiantajayrityksen liiketoimintasuunnitelmana mutta muuta oikeastaan emme.

Toinen kysymys samaan aihepiiriin koskee sähköpostiketjua yrittäjän ja toisen osapuolen välillä, josta osa lähetettiin meille sekä viestiketjun liitteenä ollut tiedosto aluekaavoituksesta. Kuinka tämä merkitään lähdeviitteeksi ja lähteeksi?

Vastaus:

Word-tiedosto sähköpostin liitteenä

Sähköpostin liitetiedostosta olen kirjoittanut aiemmin: http://blogit.jamk.fi/oppari/2011/04/15/sahkopostin-liitteena-saatu-pdf/

Silloin ohjeistin tällaisella esimerkillä:

JAMKin kirjaston kehittämissuunnitelma. 2011. PDF-tiedosto. Saatu sähköpostin liitteenä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastonjohtaja R. Heikkiseltä 15.4.2011.

Eli teidän tapauksessanne lähdeviite tulisi jotakuinkin näin:

Otsikko. Vuosi. MS Word-tiedosto. Yrityksen X liiketoimintasuunnitelma. Saatu sähköpostin liitteenä Yrityksen X titteli Etunimen alkukirjain. Sukunimi pp.kk.vvvv.

Aluekaavoitus-tiedostoon voi viitata samalla tavalla.

Sähköpostiketjuun viittaaminen

Sähköpostiketjuun viittaaminen onkin kinkkinen juttu, koska periaatteessa jokaisella sähköpostin lähettäneellä on todennäköisesti tekijänoikeus omaan tekstiinsä. Kyseessä ovat siis henkilötekijät. Kaikkein korrektimmin lähdeviitteet tehdäänkin niihin sähköpostiviesteihin, joita opinnäytetyössä on tosiasiallisesti käytetty tietoperustan laadinnassa tai toimeksiantajan kuvailemisessa. Jokaisesta viitatusta viestistä pitäisi siten tehdä oma lähdeviitteensä.

Jos haluatte kuitenkin viitata koko sähköpostiketjuun esim. kertoaksenne, että tietystä asiasta on keskusteltu vilkkaasti, kyllä senkin voi varmaan tehdä. Ohjaava opettajanne sitten ohjaa, jos on meneteltävä toisin. Sähköpostiketjussa sähköpostin otsikko yleensä pysyy samana:

Sähköpostiketjun otsikko. Vuosi. Sähköpostiviestiketju Yrittäjän X ja Toisen Osapuolen välillä pp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv. Saatu sähköpostina Yrityksen X titteli Etunimen alkukirjain. Sukunimeltä pp.kk.vvvv.

Teen englanninkielellä Master’s Degree thesistä ja pohdiskelin viittauksen tekemistä direktiiviehdotukseen eli tekstissä olen viitannut

The change is going to affect to the larger number of companies than before which are carrying out occasional transactions. (Council Directive Proposal COM/2013/045).

ja referensseissä

Council Directive Proposal COM/2013/045 final., 2013 Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on the prevention of the use of the financial system for the purpose of money laundering and terrorist financing. Accessed on 8 July 2015. Retrieved from http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52013PC0045

Ohjaajani oli laittanut kommentteihin, että tarkistaisin viitteen ja en nyt löydä JAMK:in raportointiohjeista tähän sopivaa mallia. Pystyisitkö kommentoimaan, että mikä olisi direktiiviehdotuksen oikea viittaustapa?

Vastaus:

Ensivaikutelma:
Onkohan ohjaajan havaitsema ongelma tekstiviitteessä, tarkemmin sen pisteen paikassa? Jos viittaat vain yhteen edeltävään lauseeseen, piste tulee vasta sulkumerkin jälkeen:

The change is going to affect to the larger number of companies than before which are carrying out occasional transactions (Council Directive Proposal COM/2013/045).

Ellei ongelma ole tekstiviitteessä, se on lähdeviitteessä.

Tsekkasin nopeasti pari tutkimusartikkelia netissä. Niissä lähdeviite EU-direktiviin aloitettiin yhteisötekijällä eli viitteen alkuun tulee European Union. JAMKissa lähdeviitteen alkuun laitetaan vain henkilötekijät. Jos heitä ei ole, lähdeviite aloitetaan julkaisun nimellä tai sen virallisella lyhenteellä (lait ja muut säädökset, standardit jne).

Jos haluat pikavastauksen lähdeviitteestä, mene tämän postauksen loppuun, sillä tässä välissä on Piiiitkä pohdinta. Olen aiemmin hikoillut tämäntyyppisen aiheen parissa ja kirjoittanut suomenkielisistä EU-direktiiveistä ja EUR-LEXin asiakirjoista.

Mitä ihmeen päivämääriä?

Direktiiviehdotuksen sivulta saa napattua lähdemerkinnän aihion (Title and reference), joka näyttää tällaiselta:

Proposal for a DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on the prevention of the use of the financial system for the purpose of money laundering and terrorist financing

/* COM/2013/045 final – 2013/0025 (COD) */

Heti pistää silmään tämä: JAMKin ohjeen mukaan enkunkielisissä lähdeviitteissä substantiivit kirjoitetaan isoilla alkukirjaimilla, mutta muuten tavallisesti. Direktiiviehdotuksen lähdeviite-esimerkissä osa tiedoista on tikkukirjaimilla.

Katson All-välilehdeltä kohdasta Dates, mitä direktiiville on tapahtunut byrokratian rattaissa:

• Date of document: 05/02/2013
• Date of dispatch: 06/02/2013; Forwarded to the Parliament
• Date of dispatch: 06/02/2013; Forwarded to the Council
• Date of end of validity: 20/05/2015; Adopted by 32015L0849

Direktiiviehdotus eli lakialoite on dokumentoitu 5.2.2013 – mitä mahtaa tarkoittaa? Sitten se on lähetetty Euroopan Parlamentille ja EU:n neuvostolle (ministerineuvosto) 6.2.2013. Jotain on tapahtunut 20.5.2015, mutta mitä? Ja ovatko nämä edes oleellisia lähdeviitteen kannalta?

Direktiiviehdotuksen käsittelyn vaiheet

Tiedustelin Eurooppatiedotuksesta, mitä kyseiset päivämäärät tarkoittavat.

Eurooppatiedotuksen tietopalvelu vastasi näin:

Käsittelyn vaiheet löytyvät tarkemmin seuraavista linkeistä

• Käsittelyn vaiheet osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/HIS/?uri=CELEX%3A32015L0849
• Parlamentin vastaava rekisteri osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?lang=en&reference=2013/0025%28OLP%29

Direktiivin teksti julkaistu virallisessa lehdessä 5.6.2015.

68 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

**

Ymmärrän em. selityksen näin:

Summary of Legislation kertoo minulle, että 5.2.2013 järjestelmään on dokumentoitu kaksi täydennystä;  ne ovat ensimmäiset dokumentit prosessissa. Klikkasin ensimmäistä ja pääsin working documenttiin (COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT IMPACT ASSESSMENT). Toisesta pääsen toiseen vastaavaan dokumenttiin (COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT EXECUTIVE SUMMARY OF THE IMPACT ASSESSMENT).

Euroopan parlamentin puhemies ja neuvoston puheenjohtaja ovat allekirjoittaneet direktiivin 20.5.2015 (= hyväksymispäivä). Se on julkaistu virallisessa lehdessä 5.6.2015. Siitä lasketaan 20 päivää direktiivin voimaan tuloon: 5.6. + 20 pv => 25.6.2015, jolloin se on tullut ilmeisesti voimaan. Jos näitä päivämääriä edes tarvitaan lähdeviitteessä…

Lähdemerkintä direktiiviehdotukseen (lakialoitteeseen)

Tekisin lähdeviitteen näin, aloitus julkaisun nimellä:

Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on the Prevention of the Use of the Financial System for the Purpose of Money Laundering and Terrorist Financing. 2013. COM/2013/045 final – 2013/0025 (COD). Accessed 10 December 2015. Retrieved from http://eur-lex.europa.eu/legal-content /EN/TXT/?uri=CELEX:52013PC0045.  

Julkaisun nimi on aika pitkä! Noin niin kuin tekstiviitettä ajatellen. Tekstiviitteessä epäkäytännöllisen pitkän nimen voi lyhentää kolmella pisteellä, kunhan nimen merkitys ei muutu.

Voi myös käyttää virallista lyhennettä, tämä on mielestäni näppärämpi tapa:

COM/2013/045 final. Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on the Prevention of the Use of the Financial System for the Purpose of Money Laundering and Terrorist Financing. Accessed 10 December 2015. Retrieved from http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52013PC0045. 

Tekstiviite:

Text text text (COM/2013/045 final, sivut).

Viitaustavat direktiiveihin Suomen säädöskokoelmassa

Entä miten viitataan hyväksyttyyn direktiiviin?

Oikeusministeriön asetus viittausmerkinnöistä Suomen säädöskokoelmassa (A 17.12.2010/1198, 5 §) määrää, että viittaukset direktiiveihin tehdään säädöskokoelmassa näin:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY(32006L0123); EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36;

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU (32010L0013); EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1;

3) neuvoston direktiivi 2010/24/EU (32010L0024); EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1;

4) komission direktiivi 2000/1/EY (32000L0001); EYVL L 21, 26.1.2000, s. 16;

5) komission direktiivi 2010/34/EU (32010L0034); EUVL L 134, 1.6.2010, s. 73;

6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1182/1999 (31999R1182); EYVL L 144, 9.6.1999, s. 1;

7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 437/2010 (32010R0437); EUVL L 132, 29.5.2010, s. 1;

8) neuvoston asetus (Euratom, ETY) N:o 1588/90 (31990R1588); EYVL L 151, 15.6.1990, s. 1;

9) neuvoston asetus (EU) N:o 7/2010 (32010R0007); EUVL L 3, 7.1.2010, s. 1;

10) komission asetus (EY) N:o 19/2004 (32004R0019); EUVL L 4, 8.1.2004, s. 11;

11) komission asetus (EU) N:o 285/2010 (32010R0285); EUVL L 87, 7.4.2010, s. 19;

12) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 477/2010/EU (32010D0477); EUVL L 135, 2.6.2010, s. 1;

13) neuvoston päätös 2010/217/EU (32010D0217); EUVL L 96, 16.4.2010, s. 7;

14) komission päätös 1999/253/EY (31999D0253); EYVL L 98, 13.4.1999, s. 15;

15) komission päätös 2010/249/EU (32010D0249); EUVL L 110, 1.5.2010, s. 32.

Siinäpä on listattu esimerkkejä!

Mitä nuo lyhenteet ovat? Kyseisen asetuksen 4 § kertoo näin (korostukset minun):

Viittauksessa mainitaan se Euroopan unionin säädös, jonka säännöksiä pannaan täytäntöön tai jossa edellytettyjä tarkempia säännöksiä annetaan. Lisäksi viittauksessa mainitaan se Euroopan unionin virallisen lehden numero, jossa säädös on julkaistu, ja sen julkaisemispäivä sekä sen sivun numero, jolta säädös alkaa.

Viittaus kirjoitetaan siten, että ensin mainitaan, mikä unionin toimielin on antanut säädöksen ja mikä säädös on kyseessä. Jos säädös on direktiivi tai päätös, tämän jälkeen kirjoitetaan tunnus, joka muodostuu vuosiluvusta, direktiivin tai päätöksen numerosta ja unionia tarkoittavasta lyhenteestä. Jos säädös on asetus, toimielimen ja säädöslajin jälkeen mainitaan suluissa unionia tarkoittava lyhenne, lyhenne ”N:o” sekä asetuksen numero ja vuosiluku.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun tunnuksen jälkeen mainitaan suluissa säädöksen tunniste, joka muodostuu Euroopan unionin tietojärjestelmissä lainsäädäntösektoriin viittaavasta tunnuksesta 3, vuosiluvusta nelinumeroisena, säädöstyyppiä tarkoittavasta tunnuksesta sekä säädöksen juoksevasta numerosta nelinumeroisena. Kaikissa viittauksissa viimeiseksi mainitaan puolipisteen jälkeen Euroopan unionin virallisen lehden lyhenne, lehden numero, sen julkaisemispäivä sekä sen sivun numero, jolta mainittu säädös alkaa. Virallisen lehden lyhenteeksi merkitään EUVL vuonna 2004 tai sen jälkeen julkaistuissa säädöksissä.

Eli asetuksen ensimmäisessä esimerkissä oli näin:
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY(32006L0123)

Lähdeviitteen osat:
Toimielin: Euroopan parlamentin ja neuvoston
Säädös: direktiivi
Tunnus järjestyksessä vuosiluku, direktiivin numero, unionin lyhenne: 2006/123/EY
Säädöksen tunniste suluissa: (32006L0123)

Europan unionin lehti: EUVL
Sen numero: L 376
Julkaisemispäivämäärä: 27.12.2006
Sivun numero: s. 36

Näin siis suomalaisissa säädöksissä viitataan direktiiveihin. Tosin esim. EY-lyhennettä ei enää käytetä.

Tunnus lähdeviitteen alkuun?

Mielestäni tuota tunnusta voisi käyttää samalla tavalla kuin käytämme, kun viittaamme suomenkielisiin säädöksiin. Niinhän tein direktiiviehdotuksen lähdeviitteessäkin.

Myös EU:n virallisessa lehdessä käytetään tunnusta (ks. suomenkielinen teksti tunnuksesta). Tunnuksen muodostumista selitetään perusteellisesti myös europa.eu-sivulla, sama suomeksi. Kun järjestysnumero edeltää vuotta, käytetään lyhennettä ”N:o”. Kun vuosi edeltää järjestysnumeroa, lyhennettä ”N:o” ei käytetä.

Direktiiville ei taida olla lyhennettä, ei suomeksi eikä englanniksi?

Viittaa Official Journalin asiakirjaan

Jos viitataan lakiin, ei näköjään saa käyttää sitä pdf:ää, joka löytyy tietokannasta, vaan on käytettävä Official Journalia (”Only legal acts published in the Official Journal are binding.”). Sitten on etsittävä 5.6. julkaistu lehti/lehdet.

Official Journalissa on tällainen merkintö englanniksi (ks. halutessasi sama suomeksi):

32015L0849: Directive (EU) 2015/849 of the European Parliament and of the Council of 20 May 2015 on the prevention of the use of the financial system for the purposes of money laundering or terrorist financing, amending Regulation (EU) No 648/2012 of the European Parliament and of the Council, and repealing Directive 2005/60/EC of the European Parliament and of the Council and Commission Directive 2006/70/EC.

Päättelen sivulta, että alussa oleva numero on Celex-numero. Se on kunkin EUR-Lexissä olevan asiakirjan yksilöllinen tunniste, joka on kaikilla kieliversioilla sama.

Lähdeviite hyväksyttyyn direktiiviin

Tämän intensiivisen EU-opiskelutuokioni jälkeen voisin tiivistää lähdeviitteen tällaiseksi:

Directive (EU) 2015/849. Directive of the European Parliament and of the Council on the Prevention of the Use of the Financial System for the Purpose of Money Laundering and Terrorist Financing. Official Journal L 141, 5.6.2015, 73–117. Accessed 10 December 2015. Retrieved from http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32015L0849&rid=2.

Lähdeviite on siis englanninkielisissä oppareissa muotoa:

Tunnus. Julkaisun nimi. Lehden nimi numero, päivämäärä, sivut. Mahdolliset täsmennykset. Accessed päivämäärä. Retrieved from nettiosoite.

Voit halutessasi ilmoittaa Celex-numeron, vaikka se näkyy kyllä jo linkissäkin:

Directive (EU) 2015/849. Directive of the European Parliament and of the Council on the Prevention of the Use of the Financial System for the Purpose of Money Laundering and Terrorist Financing. Official Journal L 141, 5.6.2015, 73–117. Celex no 32015L0849. Accessed 10 December 2015. Retrieved from http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32015L0849&rid=2.

Tekstiviite

JAMKin lähdeviitteissä ei yleensä ole sulkumerkkejä, jolloin myös tekstiviitteet pysyvät helposti luettavina. Mutta jos tuo EU on aina ja kaikkialla suluissa, niin varmaan se täytyy sitten olla suluissa JAMKissakin, luultavasti.

Tekstiviitteestä tulee hieman kummallinen sulkujen takia:

Text text text (Directive (EU) 2015/849).

Huh, olipa vaikea kysymys!

Opinnäytetyössäni on lause:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen (Monialainen kuntoutus 2015, 9).

Lähde: Monialainen kuntoutus 2015. 2015. Tilannekatsaus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita: 2015:18. Viitattu 3.11.2015. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125757/URN_ISBN_978-952-00-3509-9.pdf?sequence=1

Kysymykseni on, että miten voisin merkitä lauseeseen, että 1.1.-16 lähtien Kelan lääkinnällinen kuntoutus on Kelan vaativa kuntoutus? Voinko korjata sen suoraan: …mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan kuntoutukseen (Monialainen kuntoutus 2015, 9). Vai laitanko sen sulkuihin, jolloin tulee kahdet sulut. Ja tavitseeko tuo korjauskin oman lähteen?

Vastaus:

Ensiksi huomioni kiinnittyy lähdeviitteeseen. Siihen kannattaa lisätä julkaisuvuosi, kustannus-/julkaisupaikka ja piste lähdeviitteen loppuun:

Monialainen kuntoutus 2015. 2015. Tilannekatsaus. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita: 2015:18. Viitattu 3.11.2015. Http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125757/URN_ISBN_978-952-00-3509-9.pdf?sequence=1.

Koska julkaisun nimeen sisältyy vuosiluku, tekstiviite on poikkeuksellinen: (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, sivut).

Sitten varsinaiseen kysymykseesi. Kyse on siis ilmeisesti siitä, että säädös tai viranomaisohje on muuttunut vähintäänkin termistöltään, jollei myös sisällöltään. Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus on muuttunut 1.1.2016 Kelan järjestämäksi vaativaksi kuntoutukseksi.

Tarvitset lähteen, jossa sanotaan, että kuntoutuksen nimi muuttuu, jollei sitä tietoa ole Monialainen kuntoutus 2015 -julkaisussa. Tieto näyttää kuitenkin olevan käyttämässäsi julkaisussa, ainakin sivulla 10.

Voisiko tämän muuttaa esimerkiksi näin:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota aiemmin kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota ennen vuotta 2016 kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi vuoden 2015 loppuun asti (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai jotain vastaavaa, tässä on monia mahdollisuuksia. Kuten aiemmin kerroin ja itsekin mietit, on myös mahdollista käyttää toista lähdettä apuna, esimerkiksi Kelan tiedotetta tai lain muuttumiseen liittyviä lakeja (HE 332/2014 vp; L 145/2015), jossa tuo kuntoutuksen nimen muuttuminen kerrotaan.

Lyhennetäänkö vaativa lääkinnällinen kuntoutus alasi julkaisuissa vaativaksi kuntoutukseksi? Jos kyllä, voit käyttää lyhyempää kirjoitusmuotoa. Jos ei, kannattaa käyttää opparissa täsmällistä ja virallista termiä, toisin sanoen pitempää nimitystä.

Teen työni yhteistyössä HYKS Syöpäkeskus Rintarauhaskirurgian yksikön kanssa. Miten laitan viitteeksi heidän antamansa kotihoito-ohjeistukset?? Mainitaanko lähteissä???

Eli jos käytän työssäni HUS Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle (moniste) – Fysioterapia Kirurginen sairaala

Eli onko oikein kun laitan viitteeksi   Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015. HUS kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille.

ja lähde   Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015. HUS. Fysioterapia Kirurginen sairaala.

Vastaus:

Ne lähteet, joita käytetään opparin tekstissä, mainitaan lähdeluettelossa (lähdeaineisto).
(Tutkimusaineistoa, joka on kerätty esimerkiksi haastattelemalla, ei kuitenkaan mainita lähdeluettelossa.)

Kotihoito-ohjeistuksen otsikko on siis Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. Ja kyse on monisteesta eikä painotuotteesta. Lähdemerkintään laittaisin tiedon monisteesta ja avaisin myös tuon HUS:n, vaikka suuri osa suomalaisia ymmärtääkin, mitä HUS-lyhenne suurin piirtein tarkoittaa:

Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015. Moniste. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille. Kirurginen sairaala, fysioterapia.

Jos kaksi eri ohjetta

Entä jos kysymyksesi koskeekin kahta eri monistenippua? Silloin olisi yleisluonteinen kotihoitoohje ja sitten vielä toinenkin ohje, fysioterapian ohje. Lähdemerkinnät silloin näin:

Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015a. Moniste. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille.

Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015b. Moniste. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille. Kirurginen sairaala, fysioterapia.

Julkaisuvuosiin lisätään tällöin pikkukirjaimet a, b jne. Tekstiviitteet eli tekstissä olevat viitteet eivät tule silloin täysin samanlaisiksi, vaan lukija erottaa, mistä lähteestä kulloinkin on kyse.

Miten merkitsen sivunumeroimattoman sivun viiteeseeni? Esimerkiksi tutkimuksissa on välillä tiivistelmäsivuja, joita ei ole numeroitu.

Vastaus:

JAMKin oppareidenkaan tiivistelmäsivuissa (kuvailulehdissä) ei ole sivunumeroa.

Tekstiviitteestä jätetään sivunumerot pois, jollei niitä tiedetä tai niitä ei kyseisessä lähteessä ole.

Mietin kuitenkin, että jos pääset käsiksi lähteeseen, miksi viittaisit tiivistelmään etkä teksissä olevaan tietoon, esimerkiksi tutkimuksen tuloksiin tai johtopäätöksiin. Tavallisilla sivuillahan yleensä on sivunumerot, jollei koko julkaisu satu olemaan yhtä tekstipötköä.

Numeroimaton tiivistelmäsivu

Jos kuitenkaan et pääse varsinaiseen tekstiin, voit viitata numeroimattomaan tiivistelmään. Näin on esimerkiksi lisenssi-tietokannoissa, joissa artikkelit aukeavat viiveellä, vaikka perustiedot ja tiivistelmä julkaistaankin heti kun mahdollista.

Silloin lähdeluetteloon tulevaan lähdeviitteeseen on laitettava tieto siitä, että viittaat vain tiivistelmään.

Tekstiviite tulee normisti: Tekstiä tekstiä tekstiä (tekijät julkaisuvuosi).

Saako linkit olla aktiivisia?

Vastaus:

Tässä ei nyt tarkoiteta Jyväskylän kaupungin bussiliikenteen kulkuneuvoja, joiden tietty toivoo niidenkin olevan mahdollisimman aktiivisia 😉

Aktiiviset linkit lähdeviitteissä ovat mainioita.

Koska suurin osa oppareista julkaistaan nykyään Theseuksessa, on pelkästään hyvä, että lukija pääsee opparin lähdeluetteloa selatessaan yhdellä klikkauksella haluamaansa alkuperäiseen lähteeseen.

Hieman eri asia on sitten ”liian” monen rivin linkit, jotka näyttävät lähdeluettelossa kryptisiltä. Huono juttu, jos ne sen lisäksi ovat vielä vain istuntokohtaisia linkkejä, eivätkä pysyviä linkkejä. Silloin kannattaa johdatella lukija lähteen äärelle vaikka nettipolkua pitkin.

Kysyisin neuvoa raportointiohjeeseen liittyen. Eli kuinka merkitsen oppimistehtävään tekstiviitteen ja lähteen kun lähdeteos sisältää useita artikkeleita? Esimerkiksi Jaana Saarisillan ja Johanna Heikkilän toimittama raportti Yhdessä innovoimaan -osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa.

Vastaus:
Toimitetussa julkaisussa jokainen artikkeli/pääluku on oma lähteensä.

Nyt on kuitenkin niin, että tässä kirjassa näyttää alaluvuillakin olla kirjoittajansa, ainakin osalla. Se on aika epätavallista, mutta selkiyttää kyllä hyvin sen, kenellä on tekijänoikeus mihinkin tekstiin.

Jos kirjoittaja kerrotaan, lähdeviite on helppo rakentaa. Esimerkki:

Naaranoja, M. & Heikkilä, J. 2015. Osallistuva innovaatioprosessi. Julkaisussa: Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 223 – 230. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Lähdeviite koko julkaisuun

Jos kuitenkin haluaisit viitata koko julkaisuus, esim. kertoaksesi, että aiheesta on julkaistu ajankohtainen teos (ks. Yhdessä innovoimaan 2015), sen lähdeviite voisi tulla vaikka näin:

Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. 2015. Toim. J. Saarisilta & J. Heikkilä. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Osuva-tutkimushankkeen loppuraportti. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Toimitetun kirjan toimittajat voi jättää kertomatta, ei ole pakollinen tieto. Loppuraportti-tiedon laitoin näkyviin tuohon, vaikka sen voi jättää kertomatta. Monellekaan lukijalle ei kerro mitään Osuva-hanke. Mutta se, että kyseessä on ollut tutkimushanke, voi kyllä kiinnostaa. Eli lähdeviite lyhyimmillään:

Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. 2015. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Useita tageja!

Kirjassa on paljon kirjastoihmistä ilahduttavia avain-/asiasanoja (tageja), joilla kuvataan kirjan sisältöä:

sosiaali- ja terveyspalvelut; innovaatiotoiminta; osallistuminen; henkilöstö; asiakkaat; johtaminen; sosiaalipalvelut; terveyspalvelut; julkissektori; työtavat; työmenetelmät; kehittäminen; palvelut; laatu; innovaatiotutkimus.

Olisin varmistanut sinulta lakiin liittyvän lähdemerkinnän ja viittauksen.

Laki-lähteen tekstiviite – viittaus yhteen pykälään

”Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tulee olla tarvittava määrä henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle laaditut tavoitteet voidaan saavuttaa. Lasten päivähoidon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin sovelletaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua lakia sekä sen nojalla annettuja säännöksiä (L 580/2015, 5 §).”

Merkataanko pykälä noin lain perään?

Vastaus:

Kyllä, tekstiviite tulee juuri tuolla tavalla.

Laki-lähteen tekstiviite – viittaus moneen pykälään

Mitä jos viittaa useaan eri pykälään samassa kappaleessa, eroitetaanko ne pilkuilla? Miten välilyönnit tulevat oikeaoppisesti, merkataanko pykälä heti numeron perään vai välilyönnillä? Tuleeko toiseksi viimeisen ja viimeisen väliin &-merkki?

(L 580/2015, 5 §, 6 §, 7 §.)

Vastaus:

Erotetaan pilkuilla. Välilyönti numeron ja pykälä-merkin väliin, kuten lakitekstissäkin on.

Toiseksi viimeisen ja viimeisen väliin ei tule &-merkkiä, pilkutus riittää. Tätä tosin ei raportointiohjeessa neuvota. Lähdeviite-standardi SFS 5989 ”Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” antaa melko vapaat kädet välimerkityksille.

Raportointiohjeessa on kuitenkin tällainen esimerkki tekijä-tiedoista ja välimerkeistä tekstiviitteessä:

– – . Makrosysteemi sisältää yhteiskunnan säätelemät reunaehdot, kuten lait, politiikan, kulttuurin ja ideologiat. (Hietikko 2009, 45; Jaako 2008, 22; Sailio 2008, 10.)

Eipä tuossakaan ole &-merkkiä kahden viimeisen välillä.

Tarkistin vielä Tutki ja kirjoita -kirjan, mutta sielläkään ei tekstiviitteiden yhteydessä ole tähän sopivaa ohjetta tai esimerkkiä.

Ei pykäliä lähdeviitteisiin

Ja tuleeko ne pykälät lähdeluetteloonkin?

L 580/2015. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 5.2.2016. http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö, 5 §, 6 §, 7 §.

Vastaus:

Pykälät eivät tule lähdeluetteloon. Vähän niin kuin viittaisit tavalliseen kirjaan, ei silloinkaan lähdeviitteeseen sivuja laiteta.

(Ja yksittäinen pykälä ei ole julkaisun itsenäinen osa, kuten toimitettujen julkaisujen yksi artikkeli yleensä on.)

Mikä vuosiluku?

Ohjaajani kanssa tuli puheeksi Varhaiskasvatuslain merkitseminen. Finlexin sivuilla on varhaiskasvatuslaki merkattu näin, mutta tuo vuosiluku on kieltämättä aika häiritsevä, koska uusi Varhaiskasvatuslaki on astunut voimaan. Samoin PhL ottaa silmään. Voiko Varhaiskasvatuslakiin viitata siis noin, miten yllä olen sen kirjannut?

Päivähoitolaki / PhL 36/1973 Varhaiskasvatuslaki

Vastaus:

Nyt kannattaa olla tarkkana kuin porkkana!

Laki 580/2015 on Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja se on annettu 8.5.2015. Muutoksessa päivähoitolaki on muutettu varhaiskasvatuslaiksi. Tämä ei ole varhaiskasvatuslaki, vaan laki sen muutoksesta.

Kaikki varhaiskasvatuslakiin tehdyt muutokset näkyvät Finlexin sivuilta.

Tässä kolme viimeisintä, joista ekana oleva tulee voimaan vasta tämän vuoden elokuussa:

• 108/2016 Säädöksen teksti
  Voimaantulo: 01.08.2016
  Huomautus: muutt. 5 ja 11 a § sekä 11 b §:ää
• 580/2015 Säädöksen teksti
  Voimaantulo: 01.08.2015
• 1414/2014 Säädöksen teksti
  Voimaantulo: 01.01.2015
  Huomautus: muutt. 12 §:ää

Lähdeviite varhaiskasvatuslakiin

Jos lailla on vakiintunut nimi ja/tai lyhenne, sitä voi käyttää. Juridisia lyhenteitä löytää esimerkiksi Edilexin sivuilta ja viranomaisten sivuilta. Sinne ei ole tullut vielä tätä muutosta, mutta koska laissa 580/2015 puhutaan varhaiskasvatuslaista, sitä voi käyttää myös lähdeviitteessä:

Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

TAI:

Varhaiskasvatuslaki 36/1973. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

Tämäkin hyväksyisin, sillä jos googlettaa sanalla varhaiskasvatuslaki, Googlen tuloslistan viitteessä numerot ovat päinvastaisessa järjestyksessä kuin edellisessä versiossa.

TAI:

L 1973/36. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

TAI:

L 1973/36. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi, Ajantasainen lainsäädäntö.

Muutosajankohta lähdeviitteeseen?

Voit täydentää lähdeviitettä, jos haluat, kertomalla lain viimeisimmän muutosajankohdan. Esim.:

Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Viimeisin voimaantullut muutos 1.8.2015. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

Lähdeviite varhaiskasvatuslain muutokseen

Jos haluat viitata erityisesti lakimuutokseen, tee lähdeviite kyseiseen säädökseen:

L 580/2015. Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta. Viitattu 5.2.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150580.

Aiemmat postaukset

Olen kirjoittanut lakien lyhenteistä ja vakiintuneista nimityksistä reilu vuosi sitten, ja

lakiin viittaamisesta muulloinkin.

Hughes, R. 2005. The effects of divorce on children. IDEALS, the Illinois Digital Environment for Access to Learning and Scholarship. Viitattu 3.3.2016. https://www.ideals.illinois.edu/handle/2142/14469.

Vastaus:

Kun menen sivulle, ekaksi tulee kehotus käyttää tätä linkkiä: http://hdl.handle.net/2142/14469

Näyttää olevan Illinoisin yliopiston kokoelmassa oleva julkaisu. Julkaisuvuodeksi ilmoitetaan 1995. Aika vanha! Jos tämä ei ole alan gurun julkaisema aikaa kestävä klassikko, kehotan jättämään lähteen pois opparista. Mistä saitte lähdeviitteeseen vuosiluvun 2005?

Mutta lähdeviittessä on mielenkiintoinen yksityiskohta: Junior tekijän nimessä. Miten se laitetaan lähdeviitteeseen?

Vilkaisin netissä mm. APAn ohjeita. Kansainvälisesti näyttää olevan yleinen tapa laittaa pilkku etunimen ja Jr.-lyhenteen väliin. Katso esimerkiksi APAn blogikirjoitus 2012, International Sosiological Assosiationin ohje tai The Chicago Manual of Style Online.

Lähdeviite:

Hughes, R., Jr. 1995. The effects of divorce on children. IDEALS, the Illinois Digital Environment for Access to Learning and Scholarship. Viitattu 3.3.2016. Http://hdl.handle.net/2142/14469.

Ovatko lähteet merkattu oikein?

Parlakian, R. & Lerner, C. May 2012. Practical tips and tools: Sharing the caring – Considerations for co-parenting arrangements when there is a separation or divorce. Zero to three – National center for infants, toddlers and families. Journal. Viitattu 2.3.2016. https://eric.ed.gov/?q=tips+and+tools+co+parenting&id=EJ1002661, Eric – Education resources center, collection.

Emery, R. 2009. Joint physical custody – Is joint physical custody best — or worst — for children? Psychology today. Viitattu 5.3.2016.https://www.psychologytoday.com/blog/divorced-children/200905/joint-physical-custody.

Vastaus:

Ensimmäinen lähde: Zero to three -lehden artikkeli

Artikkeli on julkaistu vuonna 2012 jounaalissa nimeltä Zero to three. Myös lehden taustaorganisaatio on samanniminen ja siitä kerrotaan About-sivulla: National center for infants, toddlers and families.

Linkki vie sivulle, jossa kerrotaan tarkemmin tuosta artikkelista: Zero to Three (J), v32 n5 p40-42 May 2012. Lähdeviite:

Parlakian, R. & Lerner, C. 2012. Practical tips and tools – Sharing the caring: Considerations for co-parenting arrangements when there is a separation or divorce. Zero to three, May 2012, 32, 5, 40 – 42. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Tuo May 2012 -tieto on tässä tapauksessa oleellinen, koska artikkelin pystyy löytämään kätevimmin sen avulla lehden sivulta.

Mistä löysitte artikkelin? Avoimessa netissä näkee kyseisen lehden sisällysluettelon, mutta vasta vuoden 2013 lehdet ja sitä uusimmat on voinut ostaa (purchase). JAMKin hankkimassa ERIC-tietokannassa artikkelista on kahden virkkeen abstract (tiivistelmä).

Toinen lähde: proffan blogikirjoitus

Kyseessä on blogikirjoitus, jonka on kirjoittanut Virginian yliopiston psykologian professori. Julkaisusta ei saa oikein selvää About-sivulta, muuta kuin että ovat julkaisseet aikakauslehteä (magazine) jo vuodesta 1967 ja että ylläpitävät psykologien ja muiden ammattilaisten hakemistoa (directory).

Lukija haluaa tietää, kuka ja millä asiantuntemuksella blogiin on kirjoittanut:

Emery, R. 2009. Joint physical custody: Is joint physical custody best — or worst — for children? Psykologian professorin blogikirjoitus 18.5.2009 Psychology Today -sivustolla. Viitattu 5.3.2016. Https://www.psychologytoday.com/blog/divorced-children/200905/joint-physical-custody.

Kumpaan linkkiin näissä kahdessa tulee viitata?

Kartovaara, L. & Sauli, H. 2007. Suomalainen lapsi 2007 -julkaisu. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2015.

http://www.stat.fi/ajk/tapahtumia/2007-04-12_suomi-lapsi.html 

vai

http://www.stat.fi/ajk/tapahtumia/2007-04-12_esittely_suomi_lapsi.pdf

Pursi, A. 2012. Ero lapsiperheessä – varhaiskasvattajien käsityksiä päivähoidon ja eroperheiden välisestä kasvatuskumppanuudesta. Kandidaatin tutkielma. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, lastentarhanopettajan koulutus. Viitattu 3.11.2015.

http://ensijaturvakotienliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/a98618ffb79ef99195baed44e5d268d1/1446580329/application/pdf/3807065/Annukka_Kandidaatin_tutkielma_%283%29.pdf.
Vai

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/neuvokeskus2/ammattilaisille/julkaisut-ja-esitteet/.

Vastaus:

Viittaatteko tekstissä julkaisuihin vai haluatteko korostaa seminaarin ohjelmaa tai Ensikotien liiton esitteitä ja julkaisuja -sivua?

Eka lähde

Toiseen linkkiin, joka vie julkaisuun.

Kartovaara, L. & Sauli, H. 2007. Suomalainen lapsi 2007. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2015. Http://www.stat.fi/ajk/tapahtumia/2007-04-12_esittely_suomi_lapsi.pdf.

Eka vie pelkkään seminaarin ohjelmaan, josta lukijan on hankala bongata linkkiä ohjelmatekstin seasta. Ja luultavasti haluatte tekstissä viitata nimenomaan julkaisuun eikä yksittäisen seminaarin ohjelmaan?

Toka lähde

Ekaan linkkiin, joka vie julkaisuun.

Toka vie Ensikotien liiton Esitteet ja julkaisut -sivulle, josta tosin on linkki julkaisuun. Lukija pääsee julkaisuun kummastakin linkistä. Mutta haluatte varmaan viitata julkaisuun eikä esitteiden ja julkaisujen listaan?

 Jos kirjassa kirjoittajat on mainittu muussa kuin aakkosjärjestyksessä, niin aakkostetaanko ne lähteeseen kuitenkin? Siis esimerkki kirjassa: Rantamäki-Kauhanen-Kolari. Miten lähdeluetteloon?

Vastaus:

Lähdeluetteloon samalla tavalla kuin kirjassa.

Yleensä järjestyksellä on merkitystä: kirjassa on luultavasti eniten ekan kirjoittajan ajatuksia/tutkimustuloksia tms.