Minulla on yksi kuva olemassa minkä lähdettä en enää muista mutta haluaisin käyttää sitä JAMKin harjoituksessa / esityksessäni. Miten tässä tapauksessa tulisi toimia? Kuvassa ei itsessään ole mitään tunnistetietoja tai copyright merkintää.

Vastaus:

Et voi käyttää kyseistä kuvaa esityksessäsi, jos sinulla ei ole tietoa tekijästä tai edes verkkosivusta.

Varminta on deletoida kuva pois esityksestä, jotta et tule rikkoneeksi tekijänoikeuslakia tai toimineeksi vastoin Kopioston lupaa ammattikorkeakouluille ja yliopistoille.

Mutta ennen sitä: Koklaa Googlen kuvahakua, josko löytäisit saman kuvan sitä kautta ja voisit napata tekijätiedon ym. tärkeät tiedot lähdeviitteeseen. Silloin voisit käyttää kuvaa harjoituksessasi/esityksessäsi, jos kuva löytyy avoimelta nettisivulta. Katso myös vastaukseni Googlattu kuva diaesitykseen.

Olen tekemässä opparia, joten käytän zotero.org lähdeluottelu järjestelmää. Niin ois semmonen kyssäri, että mitä tyyliä kannattaa ottaa tai mitä suosittelette Zotero style repository.

Vastaus:

Kokeilin kaikkia Zoterossa tarjolla olevia viittaustyylejä neljällä lähteellä:

• Metso Oyj:n verkkosivu Lähiajan riskit ja epävarmuudet (ei tekijää, julkaisuaika nettisivun alareunassa 2018)
• Kirja, jonka tiedot nappasin Zoteroon yhdellä klikkauksella Janet-tietokannasta (Sandberg, E.)
• Tieteellinen artikkeli Academic Search Elite (EBSCO) –tietokannasta (Selin, J.)
• Vapaassa netissä oleva pdf-muotoinen julkaisu, jolla ei ole henkilötekijää (Amk-uudistuksen loppuraportti.

Tämä on aivan liian pieni otos, josta voisi tehdä syvääluotaavia johtopäätöksiä, mutta kyllä sillä pienen testin teki.

Korostan lisäksi, että olen viimeksi käyttänyt Zoteroa – – en edes muista milloin! Nytkään minulla ei ole varsinaisesti aikaa tutustua kuin vain todella pinnallisesti.

Napinaa: Zoterossa, kuten kaikissa muissakin viitteidenhallintajärjestelmissä, pitäisi olla valittavissa ja nimettävissä oma tyyli. Olisin tehnyt JAMKin tyylin, jos a) olisin voinut valita kentät, jotka tulevat lähdeviitteeseen, b) nimetä ne haluamallani tavalla ja c) määrätä järjestyksen, jolla ne tulevat lähdeviitteeseen. Ärsyttää, kun pitää valita se, että onko tämä nyt kirja vai raportti ja sitten kyseisen valinnan mukaan tulevat määrätyt kentät, jotka Zotero antaa täyttää. Sit kuitenkaan kaikki täytetyt kentät eivät tule viitteeseen! Esim luettu-kenttään kun laittaa päivämäärän, se ei välttämättä kuitenkaan tule viitteeseen. Ehkä oman yleispätevän tyylin kaikille erilaisille lähdetyypeille voi tehdä, mutta silmään ei sattunut sellaista tällä tutustumiskerralla.

JAMKin mukaiset lähdemerkinnät

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. 2018. Loppuraportti. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Julk. 21.9.2018. Viitattu 7.11.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-588-4.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet. 2018. Metso Oyj:n verkkosivu sijoittajille. Viitattu 6.11.2018. https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/.

Sandberg, E. 2018. ADHD ja oppimisen tuki. Huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. Jyväskylä: PS-kustannus.

Selin, J. 2016. From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland. Addiction Research & Theory, 24, 3, 199–208. doi:10.3109/16066359.2015.1102894. Viitattu 6.11.2018. https://janet.finna.fi/, Academic Search Elite (EBSCO).

Chicago Manual of Style 17th edition (author – date)

Tämä oli mielestäni paras viittaustyyli Zoteron työpöytäsovelluksen valmisvaihtoehdoista.

Muutokset ennen lähdeluettelon laatimista Zoterolla:

• Zotero ymmärtää okm:n raportin aikakausjulkaisun artikkeliksi. Käyn muuttamassa sen kirjaksi (en raportiksi), jotta saan Kustannuspaikka: Kustantaja -tiedon oikein.
• Muutan etunimet etunimien alkukirjaimiksi.
• Täydennän tietoja, jos jotain näyttää puuttuvan.

Lähdeluettelosta tuli tällainen Chicago-tyylillä sen jälkeen, kun olin lähdeluetteloa hieman siivonnut:

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. 2018. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 6.11.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-588-4.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet. 2018. Metso Oyj:n verkkosivu. Viitattu 7.11.2018. https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/.

Sandberg, E. 2018. ADHD ja oppimisen tuki. Huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. Jyväskylä: PS-kustannus.

Selin, J. 2016. From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland. Addiction Research & Theory 24, 3, 199–208. Viitattu 6.11.2018. https://doi.org/10.3109/16066359.2015.1102894.

Siivous tapahtui näin Wordissä (johon kopsasin lähdeluettelon)

1 Otin pois riippuvan sisennyksen: Wordissä se tapahtuu Kappale-toiminnolla (Mukautettu: Ei mitään). Tarkista samalla, että lähdeluettelon riviväli on 1, eikä välistys ole liian iso.

2 ”Maalasin”/valitsin koko lähdeluettelon, otin kursiivit pois -> sain kursiivit pois julkaisujen nimistä.

3 ”Maalasin” lähdeluettelon, korvaa-toiminnolla korvasin ”-merkit ei millään -> lainausmerkit pois julkaisujen nimien ympäriltä.

4 Jatkoin korvaa-toiminnossa ja korvasin merkkijonon ei pvm merkkijonolla N.d.

5 Viitattu päivämäärä oli käytävä lisäämässä verkkolähteisiin ”käsin”, koska jostain syystä tämä tyyli ei siirrä sitä tietoa lähdeviitteeseen, vaikka olen täyttänyt Luettu-kenttään tiedon: 6.11.2018.

6 Katsahdin lähdeluetteloa ja korjasin silmiinpistävät virheet, esim. jos julkaisuvuosi oli viitteessä monta kertaa tai jos jossain oli ylimääräisiä välilyöntejä/tyhjiä.

7 Tieteellisen artikkelin doi-osoite on ongelmallinen. Jos en ole kirjautunut Janetiin, linkki vie minut Taylor & Francisin sivulle, jossa voin ostaa artikkelin 45 eurolla vuorokaudeksi tai 244 eurolla kuukaudeksi. Suosittelen sen vuoksi ilmoittamaan doi-osoitteen sijasta polun artikkeliin Janetin ja valitun tietokannan kautta: https://janet.finna.fi/, Academic Search Elite.

Olin toki käynyt lisäämässä Janet-osoitteen Zoterossa kyseiseen lähteeseen, silti se ei tullut viitteeseen, vaan tuli vain doi-osoite. Kokeilin ottaa Doi-osoitteen pois, mutta se ei kuitenkaan tuonut Janet-polkua viitteeseen. Joten tieteellisissäkin artikkeleissa, jos ne ovat lisenssitietokannassa, on nettiosoite lisättävä opparin lähdeluetteloon ”käsin”. (Tosin voi olla, että olen niin kokematon Zoteron käyttäjä, että en vain keksi, miten saisin jotkut jutut pois ja miten jotkut jutut mukaan.)

Tästä eteenpäin ei tarvitse lukea, jos et ole intohimoinen lähdeviitteiden pohtija. Lisäsin tähän Zotero-kokeiluni tulokset.

HAVAINNOT ERI VIITTAUSTYYLIEN KOKEILUSTA JA MITEN PALJON LÄHDEMERKINTÖJÄ JOUTUU SIIVOAMAAN

Tiedot tulivat suoraan lähteistä Zoteroon. En muuttanut tässä vaiheessa mitään manuaalisesti.

American Anthropological Association – ei

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti

N.d.:

116.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet

N.d.

Metso. https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/, accessed November 6, 2018.

Sandberg, Erja

2018

ADHD Ja Oppimisen Tuki : Huomioi Yksilölliset Tarpeet Ja Vahvuudet. PS-kustannus.

Selin, Jani

2016

From Self-Regulation to Regulation – An Analysis of Gambling Policy Reform in Finland. Addiction Research & Theory 24(3): 199–208.

Plussat:

• Tekijät tulevat oikein. Paitsi etunimi tulee kokonaan eikä vain alkukirjain. Mutta sen saa ehkä muutettua jostain?
• Jos tekijää ei ole, viite alkaa julkaisun nimellä. ok
• Julkaisuvuosi (tai N.d.) viitteen toisena elementtinä eli oikein. ok

Miinukset:

• Rivittää kummallisesti tyhjiä rivejä lähdeviitteeseen.
• d. tulee Metson verkkosivuun liittyvään viitteeseen, vaikka sivulla on copyright-vuosi 2018. Sama juttu okm-raportissa, jossa selvästi kerrotaan julkaisuvuosi 2018; kyseisen ulkaisun lähdekoodissa/metatiedoissakin mainitaan ”Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki 2018”. Zotero ei kuitenkaan ole tunnistanut näitä tietoja.
• Vaikka olen määritellyt kieleksi suomen, kirjan nimen sanat ovat isoilla alkukirjaimilla kuten enkunkielisellä kulttuurialueella.
• Kirjan kustannuspaikka puuttuu.
• Vaikka olen määritellyt kieleksi suomen, tulee viitteeseen accessed-sana ja kuukauden nimikin näyttää olevan November. Päiväys pitäisi olla 6.11.2018.
• Välimerkitys hieman erilainen kuin JAMKissa, esim. sulut lehden numeron ympärillä ja kaksoispiste ennen lehden sivuja.
• Viitattu päivämäärä puuttuu tieteellisestä artikkelista, joka on tietokannassa. JAMKissa verkkolähteisiin laitetaan aina viittauspäivämäärä ja osoite.
• Okm-raportissa 116 on sivumäärä.

Johtopäätös: Kummallinen rivitys ottaa päähän. En valitse tätä.

APA 6th / American Psychological Association – kohtuullinen

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti. (ei pvm.), 116.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet. (ei pvm.). Noudettu 6. marraskuuta 2018, osoitteesta https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/

Sandberg, E. (2018). ADHD ja oppimisen tuki : huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. PS-kustannus.

Selin, J. (2016). From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland. Addiction Research & Theory, 24(3), 199–208. https://doi.org/10.3109/16066359.2015.1102894

Plussat:

• Henkilötekijät tulevat oikein (kirja, tieteellinen artikkeli), muodossa sukunimi, etunimen alkukirjain. ok
• Jos henkilötekijää ei ole, viite alkaa julkaisun nimellä. ok
• Vuosiluku tulee toiseksi tiedoksi kirjan ja artikkelin viitteissä. ok

Miinukset

•  Jos lähdeviite menee toiselle riville, toinen rivi sisentyy automaattisesti.
• Julkaisu tai emojulkaisu (lehti jossa artikkeli sijaitsee) on kursivoitu.
• Julkaisuvuoden ympärillä on sulut.
• d. on tässä ’ei pvm’
• Viitattu ja nettiosoite tulevat tässä näin: Noudettu 6. marraskuuta 2018, osoitteesta …
• Sandbergin kirjan kustannuspaikka puuttuu. Okm-raportista puuttuu sekä kustannuspaikka että kustantaja.
• Tieteellisen artikkelin tietokantaa ei näy. Tietokannan omalla cite-komennolla sen voi napata.
• Okm-raportissa 116 on sivumäärä.

Cell – ei

Sandberg, E. (2018). ADHD ja oppimisen tuki : huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet (PS-kustannus).

Selin, J. (2016). From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland. Addiction Research & Theory 24, 199–208.

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti. 116.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet.

Plussat:

• Vasensuora asettelu.
• Henkilötekijät oikein.
• Jos ei henkilötekijää, viite alkaa julkaisun nimellä.
• Vuosiluku viitteen toisena tietona kirjassa ja artikkelissa.
• Aakkostus on päin mäntyä.

Miinukset:

• Vuosiluku puuttuu viitteistä, joissa edellisissä tyyleissä oli N.d. tai ’ei pvm’.
• Sulut julkaisuvuoden ympärillä.
• Sulut kustantajan ympärillä, kirjalähde.
• Kustannuspaikka puuttuu kirjasta.
• Kustantaja ja kustannuspaikka puuttuu okm:n raportista.
• Vuosikerta kursiivilla artikkeliviitteessä.
• Metson verkkosivu -viite antaa vain sivun otsikon.
• Verkkolähteistä puuttuu viitattu pvm ja nettiosoite.
• Okm-raportissa 116 on sivumäärä.

Johtopäätös: Tämä olisi hyvä kirjoissa ja tieteellisissä artikkeleissa. Verkkosivuissa ja verkkokirjoissa kuitenkin on aika avuton. En valitse tätä tyyliä.

Chicago 17th (author-date) – kohtuullinen

”Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti”. ei pvm., 116.

”Lähiajan riskit ja epävarmuudet”. ei pvm. Metso. Viitattu 6. marraskuuta 2018. https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/.

Sandberg, Erja. 2018. ADHD ja oppimisen tuki : huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. PS-kustannus.

Selin, Jani. 2016. ”From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland”. Addiction Research & Theory 24 (3): 199–208. https://doi.org/10.3109/16066359.2015.1102894.

Plussat:

• Jos ei henkilötekijää, viite alkaa julkaisun nimellä.
• Viitattu-sana oikein.
• Julkaisuvuoden ympärillä ei ole sulkuja.
• Verkkosivusta kerrotaan sentään edes Metso.

Miinukset:

• Sisennys viitteen toisesta rivistä alkaen.
• Henkilötekijän etunimi kokonaan, ei lyhennettynä.
• Lainausmerkit muiden julkaisujen kuin kirjan nimen ympärillä.
• Kirjan nimi ja lehden nimi (emojulkaisu) kursivoitu.
• d. on ’ei pvm’.
• Viittauspäivämäärä pitkässä muodossa, kuukauden nimi kirjoitettuna.
• Lehden numeron ympärillä sulkumerkit.
• Kustannuspaikka puuttuu kirjasta.
• Kustantaja ja kustannuspaikka puuttuu okm:n raportista.
• Okm-raportissa 116 on sivumäärä.

Elsevier – Harvard (with titles) – kohtuullinen

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti, n.d. 116.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet [WWW Document], n.d. . Metso. URL https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/ (accessed 11.6.18).

Sandberg, E., 2018. ADHD ja oppimisen tuki : huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. PS-kustannus.

Selin, J., 2016. From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland. Addiction Research & Theory 24, 199–208. https://doi.org/10.3109/16066359.2015.1102894

Plussat:

• Jos ei henkilötekijää, viite alkaa julkaisun nimellä.
• Henkilötekijät oikein.
• d. on melkein oikein, eli n.d. (tapa jolla se aina merkitään englanninkielisellä kulttuurialueella).

Miinukset:

• Sisennys viitteen toisesta rivistä alkaen.
• Pilkku henkilötekijän ja julkaisuvuoden välissä.
• Kustannuspaikka puuttuu kirjasta.
• Kustantaja ja kustannuspaikka puuttuu okm:n raportista.
• Okm-raportissa 116 on sivumäärä.
• Jostain syystä tieto lehden numerosta on jätetty pois.
• Viittauspäivämäärä on suluissa englanninkielisenä: (accessed 11.6.18)
• Artikkelissa ei ole Viitattu pvm.
• Verkkosivu on niin tavallinen julkaisun laji, ettei sitä tarvitsisi ilmoittaa. Tässä se ilmoitetaan ja vieläpä hakasulkeissa: [WWW Document].
• URL-lyhenne.
• Okm-raportissa 116 on sivumäärä.

Johtopäätös: Kohtuullinen. Joutuu muuttamaan ison kasan pilkkuja pisteiksi ja poistamaan hakasulkeita yms.

IEEE – ei

Jätin tämän pois vertailusta, koska se tekee lähteet numeroituna [1], [2] jne.

Modern Humanities Research Association, 3rd ed. – ehkä ei

‘‘Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti’, 116

‘Lähiajan riskit ja epävarmuudet’, Metso <https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/> [accessed 6 November 2018]

Sandberg, Erja, ADHD Ja Oppimisen Tuki : Huomioi Yksilölliset Tarpeet Ja Vahvuudet (PS-kustannus, 2018)

Selin, Jani, ‘From Self-Regulation to Regulation – An Analysis of Gambling Policy Reform in Finland’, Addiction Research & Theory, 24 (2016), 199–208 <https://doi.org/10.3109/16066359.2015.1102894>

Plussat:

• Jos ei henkilötekijää, viite alkaa julkaisun nimellä.
• Verkkosivusta nettiosoite.

Miinukset:

• Jos lähdeviite menee toiselle riville, toinen rivi sisennetään.
• Henkilötekijän etunimi kokonaisuudessaan.
• Lainausmerkit okm-raportin nimen ympärillä.
• Heittomerkit verkkosivun nimen ja artikkelin nimen ympärillä.
• Kursivoitu kirjan nimi ja lehden nimi
• Julkaisuvuosi lopussa, suluissa.
• Kustantaja suluissa.
• Okm-raportissa 116 on sivumäärä.
• Verkkosivun osoitteen ympärillä väkäset.
• Viitattu pvm hakasulissa näin: [accessed 6 November 2018]
• Artikkelissa ei ole Viitattu pvm.
• Kustannuspaikka puuttuu kirjasta.
• Kustantaja ja kustannuspaikka puuttuu okm:n raportista.

Johtopäätös: Paljon siivottavaa. Joutuu mm. siirtämään vuosiluvun toiseksi tiedoksi viitteessä sekä muuttamaan pilkkuja pisteiksi ja siirtämään Viitattu pvm ennen verkko-osoitetta. Kirjan nimessä sanat alkavat isolla alkukirjaimella, nekin on muutettava.

MLA eli Modern Language Association – ehkä ei

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti. s. 116.

”Lähiajan riskit ja epävarmuudet”. Metso, https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/. Viitattu 6. marraskuuta 2018.

Sandberg, Erja. ADHD ja oppimisen tuki : huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. PS-kustannus, 2018.

Selin, Jani. ”From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland”. Addiction Research & Theory, vsk. 24, nro 3, kesäkuuta 2016, ss. 199–208. EBSCOhost, doi:10.3109/16066359.2015.1102894.

Plussat:

• Jos ei henkilötekijää, viite alkaa julkaisun nimellä.
• Verkkosivusta nettiosoite.
• Viitattu-sana

Miinukset:

• Kursiivilla okm-raportti, kirjan nimi ja lehden nimi.
• Verkkosivun otsikko lainausmerkeissä.
• Henkilötekijän etunimi kokonaisuudessaan.
• Julkaisuvuosi lopussa.
• Lyhenteet s., vsk., nro, ss.
• Viittauspäivämäärän pitkä muoto.
• EBSCOhost ei paljon auta, jos tietokannan nimi puuttuu.

Johtopäätös: Kohtuullinen. Aika paljon siivottavaa/muutettavaa. Vuosiluku siirrettävä toiseksi tiedoksi viitteeseen. Kustannuspaikat lisättävä. Pilkkuja muutettava pisteiksi. Verkkolähteisiin lisättävä Viitattu päivämäärä.

Nature – ei

Jätin tämän pois vertailusta, koska se tekee lähteet numeroituna 1., 2. jne.

Vancouver – ei

Jätin tämän pois vertailusta, koska se tekee lähteet numeroituna 1., 2. jne.

Työskentelen keskussairaalalla ja meillähän on oma kirjasto täällä. Olen joutunut paljon pyytämään sieltä informaatikoilta artikkeleja, jotka sitten paperiversiona saanut. Tällöinhän ne merkataan lähteisiin kuten muukin painettu teos? 

Miten siinä tapauksessa, kun pääsen henkilöstön intran kautta suoraan artikkeliin, minkä merkkaan lähteeksi? Artikkelin nimi toki ja tekijät ja lehti, missä ilmestynyt, mutta laitanko esimerkiksi nettilähteeksi http://medikes.fi, Pubmed ? 

Vastaus:

Paperiset/painetut artikkelit merkitään samalla tavalla kuin muutkin painetut.

Katso postaukseni Tieteellinen artikkeli – lähdemerkinnän rakenne (6.11.2018). Koska et kuitenkaan käytä verkkolähdettä, jätä lähdeviitteen lopussa olevat Viitattu pvm ja nettiosoite pois.

Intrassa oleva artikkeli

Kun klikkaan antamaasi linkkiä, pääsen sivulle, jossa tiedotetaan jostain muutoksesta (onkohan intran osoitteenne muuttunut).

Mutta joo, voit soveltaa perusohjetta. Silloin lähdemerkintä tulee näin:

Henkilötekijä(t). Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi, vuosikerta, numero, sivut. Lisätiedot tarvittaessa. Viitattu pvm. http://medikes.fi, Pubmed.

Jos haluat, voit laittaa lisätiedoksi jotain tyyliin ”Artikkeli saatavissa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tietojärjestelmässä.” tai ”Artikkeli saatavissa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin intranetissä.”. Olen joskus nähnyt tällaisenkin ilmaisun: ”Vaatii käyttöoikeuden.” Kertominen on mielestäni reilua; kaikki kun eivät pääse tuohon tietokantaan, ei vaikka tulisivat paikan päälle.

Henkilötekijä(t). Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi, vuosikerta, numero, sivut. Artikkeli saatavissa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tietojärjestelmässä. Viitattu pvm. http://medikes.fi, Pubmed.

Muuta Nelli-portaalin tilalle Janet, sillä Nelliä ei enää ole. Vanhoissa blogin postauksissa voi olla verkko-osoitteena Nelli, ja olenpa törmännyt siihen joskus jossain tietokantojen open url -toiminnoissakin.

Esimerkiksi näin teen nykyään viitteen Emerald-tietokannasta löytyneestä artikkelista; kyse on siis (lisenssi)tietokannasta, johon olen mennyt Janetin kautta Janetiin kirjautuneena:

Kysymys liittyy Jyväskylän kaupungin nettisivujen uudistamiseen eli kun olen käynyt lävitse lähteitä, niin osa linkeistä ei enää aukea, koska sivut on uudistettu. Lähdin niitä korjailemaan, kunnes tajusin, että osassa myös asiasisältöä on muutettu… Miten toimin?

Vastaus:

Jos sinulla on vanha osoite ja siihen liittyvä Viitattu päivämäärä, pidä ne lähdemerkinnässä.

Sillä tavalla varmistat selustasi, jos joku lukija haluaisi päästä samaan lähteeseen, kuin mitä itse olet käyttänyt opparissasi kyseisenä ajanhetkenä.

Välimuistista voi kaivella vanhoja sivuja, ja myös netin vanhojen sivujen arkistoista voi halutessaan katsoa, millainen kyseinen sivu oli silloin, kun sinä luit sitä.

Positiivista

Uusilla sivuilla hakutoiminto on aiempaa parempi.

• Sivuston haku yläreunassa hakee julkaisujärjestelmästä eli kaupungin nettisivuista.
• Palveluhaku-lomake (palveluihin liittyvät asiasanat) hakee julkaisujärjestelmästä, muista kaupungin palvelimista ja joistakin ulkopuolisistakin
• Asiasanat aakkosjärjestyksessä
• www3.jkl.fi: Hae Googlesta
• www.jyvaskyla.fi: Hae Googlesta.

Murinaa

Aika monet ovat ilmaisseet hämmennyksensä kaupungin uusista nettisivuista nyt syksyllä.

Kaupunki teki nettisivu-uudistuksen syyskuussa ja siirtyi uuteen julkaisujärjestelmään. Sivujen kääntäminen on vielä marraskuun loppupuolella kesken. Linkit/osoitteet on ilmeisesti rikottu kerralla? (Ja  sitähän ei kantsisi tehdä).

Tyypillisestihän ihminen googlaa jotain, joka liittyy Jyväskylään. No, mitä tulee tuloslistan kärkeen? Tällä hetkellä vanhoja sivuja. Vanhat sivut eivät välttämättä ohjaa uusille. Uudet enkunkieliset sivut aiheuttivat pari viikkoa sitten huolta, kun sieltä puuttui oleellisia yhteystietoja.

Tällä hetkellä esim. googlaamalla jyväskylä ja sairaanhoitaja tuloslistan kärkeen tulee terveyspalveluiden sivu vanhalla sivustolla – Terveyspalvelut – mikä on eri kuin Terveyspalvelut uudella sivustolla. Sekä nettiosoite että sivun sisältö ovat muuttuneet.

(Tietty Googlen tuloslistalle tulee eri ihmisillä eri asioita, mm. sen mukaan mitä ovat esim. Gmailiin kirjautuneina hakeneet aiemmin.)

Tietoja sivustosta, uusilta sivuilta:

Jyväskylän kaupungin pääsivusto löytyy aina osoitteesta www.jyvaskyla.fi. Olemme kuitenkin järjestelmien välillä, ja näin ollen osa sivuista toimii eri osoitteessa. Kaupungin pääsivuston haku hakee kuitenkin myös muilta sivustoilta ja pyrimme linkittämään mahdollisimman kattavasti.

Jyväskylän kaupungilla on noin 100 000 sivua ja useita www-osoitteita. Osa sivuista on toteutettu julkaisujärjestelmällä, osa on staattisia sivuja ja osa ohjelmallisia kokonaisuuksia.

Miten viittaan oikein Rekisteröityyn tavaramerkkiin? Tarvitsenko luvan siihen viitatakseni, jos tuon sen kuvana opinnäytteeseeni?

Vastaus:

Otin yhteyttä Patentti- ja rekisterihallitukseen.

Sieltä vastattiin näin:

Tavaramerkkilaissa todetaan, että sanakirjan, käsikirjan taikka muun sellaisen painetun tai tietoverkossa olevan julkaisun tekijä, julkaisija ja kustantaja on velvollinen rekisteröidyn tavaramerkin haltijan pyynnöstä huolehtimaan siitä, ettei julkaisuun oteta tavaramerkin toisintoa ilmoittamatta, että tavaramerkki on rekisteröity.

Eli opinnäytetyössä riittää varmastikin, että ilmoittaa esim. ® -merkillä, että kyseessä ei ole mikä tahansa sana/kuva/iskulause, vaan jollekin rekisteröity tavaramerkki.

Jos toisen tavaramerkkiä käyttää omien tuotteiden/palveluiden markkinoinnissa, myynnissä, jne. niin silloin on parasta kysyä lupa tavaramerkin käyttöön.

Mikä on tavaramerkki?

Ajantasainen tavaramerkkilaki on Finlexissä. Siinä lukee näin (2 §): ”Tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa elinkeinotoiminnassa käytettävä erottamiskykyinen merkki, joka voidaan esittää graafisesti”. Erottamiskykyä arvioidessa kiinnitetään huomiota ” kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty” (3 §).

Yksinoikeus haluttuun merkkiin saadaan, kun se rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksessa (4 §; 2. luku).

Lähdemerkintä

Menin PRH:n tietokantaan nimeltä Laajalti tunnettujen merkkien luettelo. Olisin voinut etsiä sopivaa esimerkkiä myös PRH:n tavaramerkkitietokannasta.

Valitsin Osuuspankin mustavalkoisen merkin, jonka bongasin ekalta sivulta. Sen nimi ei tosin ole Osuuspankki, vaan haltijana on OP-Pohjola osk. (Ja Osuuspankin sivuilla näytetään suosivan oranssia merkkiä, but anyway, kyllä tästä lähdemerkintä-harjoitelma kuitenkin saadaan.)

Lähdemerkintä voisi olla tällainen, jättäisin ehkä osk-lyhenteen, joka tarkoittaa osuuskuntaa, pois merkin nimestä:

OP-Pohjola®. 2009. Tavaramerkki. Haltija: OP-Pohjola osk. Hyväksytty 15.6.2009. Voimassaolo päättyy 15.6.2019. Numero 2007020. Luokka 36: Pankkipalvelut, vakuutustoiminta. Viitattu 12.12.2018. http://tavaramerkki.prh.fi/ltm/info.php?lang=fi&id=2007020.

Näyttää siltä, että tässä blogipohjassa ®-merkki ei pysy yläindeksissä, vaan tunkee samalle tasolle muiden kirjainten kanssa. Wordissä se toimii halutulla tavalla.

Muut haut

Uteliaisuuttani tarkistin vielä tavaramerkkitietokannasta, mitä muita OP-ryhmän merkkejä on olemassa. Laitoin tarkennetun haun hakija-kenttään OP, määrittelin haun laajuudeksi ’kansallinen’ ja kirjoitin Tavarat ja palvelut -kohtaan luokkanumeroksi numeron 36, joka siis kuvaa pankkipalveluita ja vakuutustoimintaa. Tämä tietokanta hyväksyi kahden kirjaimen hakusanan (OP), monissa tietokannoissa minimimäärä on kolme. Havaitsin, että montaa sorttia merkkejä on OP-ryhmällä.

Tämähän on hauskaa! Hakusanalla Moomin Characters saan tarkennetussa haussa sivun verran PRH:n tavaramerkkitietokannassa olevia tavaramerkkejä. Myös EU:n tavaramerkkitietokanta antaa tulokseksi useita muumihahmoja hakusanalla moomin.

Symbolien ® ja kirjoitusohje

Kirjoitetaanko symboli ennen vai jälkeen tavaran nimen? Oikea vastaus on: jälkeen. Kielitoimiston ohjepankki antaa ohjeen niiden kirjoittamiseen. Wordissä ne löytyvät Lisää-Merkki-Erikoismerkit-toiminnolla tai näppäilemällä Alt+Control+R tai Alt+Control+T.

Symbolien käytöstä saa lisätietoa PRH:n sivuilta. ®-symbolia käytetään Suomessa tai EU:n alueella rekisteröidyistä tavaramerkeistä. -symbolilla on hieman väljempi käyttötapa.

Opinnäytetyössämme on yksi alaluku yhdestä tutkimuksesta, jonka toimeksiantaja haluaa salata. Kyseessä ei ole siis oma tutkimuksemme vaan referointia toisesta tutkimuksesta. Miten lähde merkitään tässä tapauksessa lähdeluetteloon?

Lähteeseen ei myöskään pysty laittamaan nettilinkkiä, sillä salainen tutkimus on meillä vain säköpostin liitetiedostona. 

Vastaus:

Pyysin apua JAMKin opinnäytetyöfoorumilaisilta. Siihen kuuluu koulutuksen kehittämispäällikkö ja alojen opinnäytetyöryhmien puheenjohtajat + kielikeskuksen edustaja ja kirjaston edustaja (minä).

Tässä ajatuksia:

• Lähde on merkittävä/ilmoitettava.
• Lähdeluettelossa saattaa olla julkaisematonta materiaalia, esim. käsikirjoitusvaiheessa oleva tutkimus. Rinnastaisin tämän siihen. Siis normaalit lähdetiedot lähdeluetteloon ja tekstiviitteet myös normaalisti, mutta luettelossa tieto, että lähde on sen ja sen hallussa. Mikäli lukija haluaa lisätietoa lähteestä, hän voi kääntyä hallussapitäjän puoleen, joka joko sitten antaa tai ei anna lukea. Lähdeluettelon kannalta tärkeintä on ilmaista, missä lähde on.
• Jos se on supersalainen, siitä on oltava tieto lähdemerkinnässä.
• Jos lähde on niin salainen, että toimeksiantaja ei halua edes antaa tietoa sellaisen lähteen olemassaolosta, tulee kyseenalaiseksi, voiko sellaista lähdettä käyttää.

Itselleni tulee mieleen näin tiedonhankinnan asiantuntijana myös tämä kysymys liittyen tuohon viimeiseen luetelmapampulaan: Millä perusteella lähdettä ei saa ilmoittaa lähdeluettelossa? Tai sama siinä tapauksessa, että kyse on julkisesta organisaatiosta: Minkä lain tai muun säädöksen perusteella lähde on salassa pidettävä?

JAMKin opinto-oppaan mukaan

Jyväskylän ammattikorkeakoulu noudattaa opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta, jonka mukaan opinnäytteisiin ei sisällytetä salassa pidettävää aineistoa – – (Opetusministeriön kirje ammattikorkeakouluille 28.1.2004, Dnro 3/500/2004) – – Lisätietoa ja ohjeita – –  löytyy Elmo-opiskelijaintrasta (vaatii kirjautumisen).

Lähdeviite jos ei ole henkilötekijöitä

Jos voitte ilmoittaa lähteen lähdeluettelossa, lähdeviite voisi olla tyyliä:

Tutkimuksen nimi. Vuosi. Mahdollinen alanimi. Mahdollinen julkaisun laji. Kustantajan tai julkaisijan paikka: Kustantaja tai Julkaisija. Lisätiedot tarvittaessa.

En ilmoittaisi julkaisun lajia, jos se on tuiki tavallinen wordillä tms. naputettu raportti. Sen sijaan ilmoittaisin, jos se olisi joku muu formaatti.

Lisätietona voisi olla esimerkiksi:
Organisaation X julkaisematon raportti.
Tai: Yrityksen X julkaisematon raportti.
Tai: Lähde on Organisaation/Yrityksen hallussa.

Lähde voi olla raportti, tutkimusraportti, asiakirja, diaesitys, katsaus, kooste tms. Valitse se, mikä kuvaa lähdettä parhaiten. Julkaisematon-sanan tilalla voi olla salainen-sana. (Salainen-ilmaisu voi tosin innostaa joukkoviestimiä pyytämään kyseistä raporttia, arvelisin.)

Lähdeviite jos on henkilötekijät

Tutkimus voi tietty olla jonkun tutkijan tai opinnäytteen tekijän tekosia. Silloin lähdeviite aloitetaan hänen – tai jos tyyppejä on useita – heidän nimillään.

Lähdemerkinnän toisena elementtinä on aina julkaisuvuosi. Jos lähdettä ei ole julkaistu, mutta tiedetään vuosi, jolloin tutkimus(raportti) valmistui, laitetaan kyseinen vuosi. Opinnäytteistä ilmoitetaan ”Organisaatio, koulutusala, tutkinto-ohjelma”, jos ne käyvät ilmi raportista.

Muuten samat tiedot kuin ekassa esimerkissä.

Olemme suunnitelleet ja tilanneet graafikolta piirretyt kuvat meidän opinnäytetyöhön. Miten nämä tulisi merkitä oppariin oikeaoppisesti?

Vastaus:

Saisin kehiteltyä vastauksestani megalomaanisen filosofoinnin samaan tyyliin kuin postauksessani Tekijän valinta lähdeviitteeseen roolin mukaan. Mutta edetään nyt yksinkertaisella tyylillä.

Olellista on, kuka/ketkä ovat eniten vastuussa lähteen intellektueelisesta sisällöstä.

Tässä on vaihtoehtoja sen mukaan, mitä haluaa painottaa.

Eka vaihtoehto

Voin soveltaa lähdeviitestandardin (SFS 5989) kohtaa Elokuvat, videot ja lähetykset: ”- – ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi.”

Kuvan nimi. Vuosi. Kuvan suunnittelu E1. Sukunimi1 & E2. Sukunimi2. Graafinen toteutus E3. Sukunimi3.

Toka vaihtoehto

Lähdeviite voi alkaa nimillänne, jos olette vastuussa lähteen intellektueelisesta sisällöstä:

E1. Sukunimi1 & E2. Sukunimi2. Vuosi. Kuvan nimi. Graafinen toteutus E3. Sukunimi3.

Kolmas vaihtoehto

On myös mahdollista aloittaa lähde graafikon nimellä. Laittaisin lisätiedon teidän suunnittelupanoksestanne:

Graafikon sukunimi, Etunimen alkukirjain. Vuosi. Kuvan nimi. Kuvan alkuperäinen suunnittelu E1. Sukunimi1 & E2. Sukunimi2.

Tämä vaihtoehto saattaa olla tavallinen tapa, jos kyseessä on kuuluisan taiteilijan (omintakeinen) kädenjälki.

Miten viitataan sotkanetin tilastoihin? Onko seuraava tapa oikea? Linkit ovat usein pitkiä, eivätkä toimi, jos linkin laittaa suoraan tilastoon.

Ylipainoisia (BMI≥25 kg/m2) 15 – 64-vuotiaita,  % vastaavanikäisestä väestöstä 2014. 2017. THL:n tilastoja. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?g=219 Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky, väestön hyvinvointi ja elintavat, aikuisväestö.

Voiko tekstissä lyhentää tuon nimen esim. näin? (Ylipainoisia… 2017).

Vastaus:

Lähdemerkintäsi ja tekstiviitteesi ovat ihan oikein.

Joskus tietokannoissa tehtyihin omiin hakuihin ja valittuihin indikaattoreihin viittaaminen voi vaikuttaa tragikoomiselta.

Sinänsä tietokantojen olemassaolo on huippujuttu. Esimerkiksi tämä THL:n Sotkanet antaa tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Voit rajata hakuja ajallisesti (vuodet x-y), maantieteellisesti (koko maa vs. tietty alue) tai sukupuolen perusteella (vielä miehet vs. naiset). Voit tallentaa hakuja. On vapaasanahaku, asiasanahaku ja valmis hakupuu, jossa voi edetä yleisimmistä otsikoista tarkempiin aihekokonaisuuksiin. Voit vertailla tietoja sen mukaan, millaiset indikaattorit valitset.

Kokeilu

Mietin kuitenkin, voiko lähdemerkintää yksinkertaistaa tai selventää jotenkin. Kurkkasin tulostaulukon metadataa, se avautui Info-linkistä.

Lähdeviite ei lyhene, mutta kertoo ehkä lukijalle enemmän lähteen sisällöstä:

Ylipainoisten osuus väestöstä 2014. 2017. Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ilmaisee ylipainoisten 15–64-vuotiaiden prosenttiosuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Sisältyy tutkimukseen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=sw4OBwA=&region=s07MBAA=&year=sy6rtDbR0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=201802280718.

Tai:

Ylipainoisten osuus väestöstä 2014. 2017. Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ilmaisee sellaisten 15–64-vuotiaiden prosenttiosuuden, joiden BMI ≥ 25 kg/m2. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=sw4OBwA=&region=s07MBAA=&year=sy6rtDbR0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=201802280718.

Tai jokin edellisten yhdistelmä. BMI voi olla myös ilmaisu painoindeksi.

Tuo linkki ei ehkä ole kaunein, mutta voi se ehkä lähdeviitteessä olla, kun se on ”vain” pari-kolme riviä pitkä. Linkki ei toiminut yhdessä selaimessa, mutta toisessa toimi ongelmitta, mikä oli kummallista.

Voit korvata tämän litannian ”Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.” halutessasi tällaisella: ”Tilastotaulukko Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-tietokannassa.” tai vieläkin lyhyemmin: ”Tilasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-tietokannassa.”

Nettipolkuna:

Ylipainoisten osuus väestöstä 2014. 2017. Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ilmaisee sellaisten 15–64-vuotiaiden prosenttiosuuden vastaavanikäisestä väestöstä, joiden BMI ≥ 25 kg/m2. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi, Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky, Väestön hyvinvointi ja elintavat, Aikuisväestö.

Kirjoittaisin nettipolulla etenemisen isoilla alkukirjaimilla, koska tässä tapauksessa en muuten erota osioiden nimiä toisistansa runsaasta pilkutuksesta johtuen.

Ja vaikka Sotkanetin tulostaulukossa kirjoitetaan ”BMI≥25 kg/m2”, tulee tuon matemaattisen merkin ympärille välilyönnit (tyhjät).

Tekstiviite: (Ylipainoisten osuus väestöstä 2014. 2017).

Väestöstä 49,8 prossaa näyttää olleen ylipainoisia vuonna 2014, eli joka toinen.